Ohjeita lähdeviittaukseen
Viitteessä mainitaan kirjoittajan sukunimi, julkaisuvuosi ja sivut. Jos viitataan artikkeliin kokoomateoksessa, mainitaan artikkelin kirjoittajan nimi, ei toimittajan nimeä.
-
Tekstistä on voitava erottaa, mikä on tutkijan omaa panosta ja mikä muualta saatua. Viitteestä on siis käytävä ilmi, mitä virkettä se koskee:
Vain viitemerkintää edeltävään lauseeseen viitattaessa lähdeviite tulee sulkeisiin tekstin perään ja piste sulkeiden jälkeen (N.N. 2001, 123).
Jos samaa lähdettä käyttäen viitataan useampaan virkkeeseen, piste merkitään ensin normaalisti lauseen jälkeen ja sitten lähdeviite erikseen pisteen perään. Viitteeseen merkitään piste sulkeiden sisään. (N. N. 2001, 123–124.)
-
Viittauksen voi kirjoittaa myös tekstin sisään:
N.N:n (2001, 125) mukaan lähdeviite voi olla merkittynä myös tekstin sisään.
-
Kun viitattava henkilö mainitaan varsinaisessa tekstissä ensimmäistä kertaa, on hyvä mainita myös etunimi.
-
Jos lähteessä ei ole selvästi ilmenevää tekijää, viitteessä käytetään organisaation tai julkaisun nimeä tai sen alkua, jos nimi on pitkä:
Esim.: Abcdef ghijklmno pqrstuvwx yzåäö (STM 2002, 123; TM 2003, 234.)
Esim.: Abcdef ghijklmno pqrstuvwx yzåäö (Pitkän nimen alku… 2003, 456.)
- Jos samalla lähteellä on useampia kuin yksi kirjoittaja, viite merkitään seuraavasti:
(N.N. ym. 2002, 123–124.);
vieraskielisessä tekstissä (N.N. et al. 2002, 124–125.)
-
Jos samaan lähteeseen viitataan useita kertoja peräkkäin, viitteen voi korvata:
Abcdef ghijklmno pqrstuvwx yzåäö (emt.)
-
Kun viitataan samalla kertaa useampaan lähteeseen, ne voidaan merkitä aikajärjestykseen, aakkosjärjestykseen tai joskus myös tärkeysjärjestykseen.
Olennaista on, että järjestelyperusteen tulee säilyä yhtenäisenä läpi koko tutkielman!!!