Raportin kirjoitusohjeet

Kuinka kirjoitan raportin, jota on mukava lukea

Ohjeita tieteellisen raportin kirjoittamiseen

Tämän tekstin tarkoitus on säästää kaikkien aikaa ja vaivaa. Se on julkaistu Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet kurssin harjoitustyötä varten, mutta on hyvin yleisluontoinen ja kelpaa moneen muuhunkin kirjoittamiseen.

Päätä kenelle kirjoitat

Ennen kirjoittamiseen ryhtymistä on hyvä miettiä kenellä kirjoittaa. Tällä on merkitystä, kun tehdään päätös siitä, mitä oletetaan lukijan tietävän aiheesta. Tieteellinen teksti kirjoitetaan yleensä kollegoille. Tällä kurssilla kollegoita edustavat muut kurssin oppilaat. Kirjoita siis heille.

Tutkimusraportin rakenne

Seuraavassa on listattu tutkimusraportin osat sekä lyhyt kuvaus niiden sisällöstä. Muista, että tällä kurssilla menetelmät-osioon kiinnitetään arvostelussa erityistä huomiota.

Tiivistelmä (Abstract)

Tiivistelmän on tarkoitus kertoa lyhyesti, onko raportti lukemisen arvoinen. Se sisältää lyhennettynä kaikki raportin osuudet, johdannosta johtopäätöksiin. Tiivistelmässä ei luonnollisesti voi olla kuvia tai taulukoita, mutta tuloksista olisi hyvä olla jokin numeerinen arvo.

Johdanto (Introduction)

Johdannon tarkoitus on kertoa mitä tehtiin ja miksi. Se sisältää katsauksen aiempiin tutkimuksiin ja niiden pohjalta luodun teorian. Teorian avulla voidaan luoda ennuste tutkimuksen lopputuloksesta.

Tutkimusmenetelmät (Methods)

Menetelmissä kuvataan kuinka mitattiin. Kuvauksessa voi käyttää apuna myös kuvia. Kuvauksen perusteella mittaukset pitää pystyä toistamaan. Käytetyistä mittalaitteista raportoidaan mittalaitteiden valmistaja sekä valmistusmaa. Omista muistiinpanoista on ilmettävä käytetyn laitteen sarjanumero, siltä varalta, että käytetyssä laitteessa ilmenee myöhemmin valmistusvirhe.

Esim. ”nivelkulmaa kontrolloitiin sähköisellä goniometrillä (Goniometrituotteen nimi, Keksitty yritys Oy, Jyväskylä, Suomi).”

Tulokset (Results)

Tuloksissa esitetään tutkimuksen tulokset mahdollisimman havainnollisessa muodossa. Kuvien käyttö on erittäin suositeltavaa. Monet, jotka ovat tiivistelmän perusteella päättäneet tutustua raporttiin lähemmin, lukevat vain kuvat. Siksi kuvien pitää olla mahdollisimman yksiselitteisiä ja itsenäisiä. Kuviin viitataan tekstissä, mutta kaikkea kuvan informaatiota ei ole tarpeellista toistaa.

Kuvassa voi olla värejä, mutta koko sateenkaaren väriskaalaan toistaminen tekee siitä todennäköisesti vaikeasti luettavan. Taustavärinä kannattaa suosia neutraalia valkoista tai harmaata. Kuvat numeroidaan ja niihin lisätään selventävä kuvateksti. Alla esimerkki siitä minkälainen hyvä kuvaaja voisi olla (kuva 1).

Esimerkkikuvaaja

Kuva 1. Voima nopeuden funktiona ennen (jatkuva viiva) ja jälkeen (katkoviiva) kilpailun.

Kuvassa 1 on kuvitteellinen voima-nopeus käyrä. Seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota kuvaajaa piirrettäessä.

  • Molemmat akselit on nimetty ja niiden yksiköt ovat selvästi näkyvissä.
  • Akseleiden arvot ovat selvästi esillä, eikä arvoja ole liian tiheässä (5-10 lukemaa).
  • Vaakaan piirretyt apuviivat helpottavat lukemista (aina eivät ole tarpeen).
  • Kuvan taustaa on usein turha maalata, vaan sen voi jättää valkoiseksi.
  • Graafista esitystä varten (esim. PowerPoint-esitys) kuvaan lisätään otsikko ja selite (engl. legend), koska kuvassa ei ole kuvatekstiä.

Raportissa olevan kuvan (kuvateksteineen) pitää olla luettavissa ilman vilkaisua tekstiin. Esityksessä olevan kuvan kanssa kannattaa suosia yksinkertaisuutta ja välttää liikaa informaatiota, koska katsojalla on usein hyvin vähän aikaa tulkita sitä.

Johtopäätökset (Conclusions)

Johtopäätöksissä tarkastellaan oliko teorian antama ennuste yhtenäinen tulosten kanssa. Jos näin on, on johtopäätös osio yleensä hyvin lyhyt. Jos näin ei ole, on teoriassa vikaa, tai metodit eivät olleet sopivia teorian testaamiseen. Riippuen tieteenalasta johtopäätösten paikalla käytetään myös korvaavaa otsikkoa ”Pohdinta” (Discussion).

Yleisohjeita kirjoittamiseen

Alla muutamia yleisohjeita hyvän suomen kielen kirjoittamiseen. Tarkempia ohjeita mm. kieliopista löytyy esimerkiksi Jukka Korpelan nykyajan kielenoppaasta.

Kirjoita lyhyitä virkkeitä. Virke, joka sisältää paljon sivulauseita tai pahimmassa tapauksessa rinnasteisia sellaisia, on, vaikka sivulauseiden tarkoituksena olisikin selventää ajatusta, yleensä vaikea ymmärtää. Lisäksi pitkät ja vaikeaselkoiset lauseet eivät anna kuvaa selkeästi ajattelevasta kirjoittajasta.

Vältä toistoa. Lähtökohtaisesti ei tarvitse olettaa, että tieteellisen raportin lukijalla on vikaa ymmärryksessä. Vältä siis toistoa. Raportin pääosien (johdanto, menetelmät, tulokset, johtopäätökset) välillä voi olla jonkin verran toistoa, koska kaikki lukijat eivät lue koko raporttia. Yhden osion (esim. johdannon) sisällä ei tarvitse toistaa samaa asiaa. Kerran kirjoitettu on kirjoitettu. Vältä toistoa – huomaa kuinka ärsyttävää se on.

Määrittele käyttämäsi termit. Jos käytät uusia tai itse keksimiäsi termejä, määrittele ne ennen käyttöä.

Ymmärrä käyttämäsi termit. Toisin sanoin, älä lisää tekstiin sanoja, joita et ymmärrä.

Tarkoita mitä sanot. Älä kirjoita ”äärettömän suuri”, ellet todellakin tarkoita, että jokin luku on ääretön (todella harvinaista).

Käytä suomenkielisessä raportissa suomenkielisiä sanoja. Älä brassaile käyttämällä vieraskielisiä sanoja, jos niille on olemassa hyvä suomenkielinen vastine.

"Good writing is clear thinking"