Ohjeita romaanisen filologian opinnäytteiden tekemiseen
Romaaniset ja klassiset kielet (SLRC)
Romaaninen filologia
Ohjeita seminaariesitelmän ja maisterintutkielman tekoon
1. Sekä seminaariesitelmä että maisterintutkielma ovat dokumentoituja esityksiä, ts. kaikki väitteet pitää voida perustella, johtopäätösten muodostaminen on esitettävä loogisesti ja selkeästi, lähdeviitteet on merkittävä.
2. Käytetään alaviitteitä (ei tekstiviitteitä eikä loppuviitteitä).
3. Seminaariesitelmä on pituudeltaan 10 s. (I esitelmä) tai 15 s. (II esitelmä). Jokainen osanottaja tekee oman esitelmän.
4. Maisterintutkielma 30 op on 30-60 s. Uudenmuotoinen sivututkielma (20 op) on pituudeltaan 20-30 s.
5. Seminaariesitelmä ja maisterintutkielma jakautuvat kolmeen pääosaan:
1. Introduction
- esittelee työn aiheen, metodin ja korpuksen (1.1. But, méthode et corpus) sekä aiheen taustaa. Pituus: korkeintaan 1/3 koko työn pituudesta, 10 sivun esitelmässä 3 s., 15 sivun esitelmässä maks. 5 s., 30 op:n ja 30-60 sivun maisterintutkielmassa maks. 10-20 sivua.
2. Analyse
- tärkein osa työtä, tekijän oman tutkimuksen välittäminen lukijalle - miltei 2/3 koko työn pituudesta.
3. Conclusion
- välittää työn omaperäisen sisällön lukijalle niin, että käytetyt metodit ja tutkimustulokset selviävät ilman koko tekstin lukemista. Loppuun "perspectives de recherche": miten voisi jatkaa tutkimusaiheesta.
Tekstin jälkeen Bibliographie (ks. bibliografiset konventiot) ja mahdolliset Appendices (liitteet).
Kansilehti näyttää seuraavanlaiselta:
6. Seminaarin arvosana määräytyy 1) esitelmän 2) ajankäytön 3) opponoinnin 4) yleisen keskusteluun osallistumisen pohjalta.
7. Jokainen tekee yhteensä kaksi esitelmää ja kaksi opponointia.
8. Seminaarissa esitettyjen huomautusten mukaan korjattu esitelmä seminaarin johtajalle arkistoitavaksi jälkipolvia varten.
Päivitetty 1.9.2021