EXECP-projekti

Liikunnallisen kuntoutuksen vaikutukset toimintakykyyn ja mekanismeihin CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla

Tutkimusryhmä: Janne Avela, Tiina Parviainen, Harri Piitulainen, Auli Teittinen, Reija Alen, Taru Lintunen, Eero Haapala, tutkijatohtori Francesco Cenni, väitöskirjatutkija Pedro Valadao, väitöskirjatutkija Alfredo Ruiz Egea.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää uudet liikuntasuositukset huomioivan (Verschuren ym. 2016), yksilöllisesti suunnitellun liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn ja sen taustalla vaikuttaviin hermo-lihasjärjestelmän mekanismeihin sekä valtimotautien riskitekijöihin CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Tutkimuskysymykset ovat: Miten liikuntainterventio vaikuttaa a) liikkumis- ja suorituskykyyn b) hermo-lihasjärjestelmän mekanismeihin, lihaskoordinaatioon ja kortikospinaaliseen herkkyyteen ja c) fyysisen aktiivisuuden tasoon, osallistumiseen sekä valtimotautien riskitekijöihin.

Tutkittaviksi on rekrytoitu 9-24-vuotiaita CP-vammaista (di-/hemiplegia, GMFCS 1-3) ja verrokeja. Mittaukset on toteutettu vuosina 2017-2020. Verrokit mitattiin kaksi kertaa kolmen kuukauden välein. CP-vammaisille tutkimus sisälsi kaksi alkumittauspatteria kolmen kuukauden kontrolliajanjakson molemmin puolin. Tämän jälkeen he osallistuivat kolmen kuukauden progressiiviseen liikuntainterventioon, jonka mittaukset toistettiin. Lisäksi seurantamittauksia tehtiin kolmen kuukauden kuluttua loppumittauksesta intervention pysyvyyden selvittämiseksi. Intervention harjoitukset sisälsivät monipuolisia voima- ja liikkuvuusharjoitteita, toiminnallisia ja taitoharjoitteita. ESITE tutkittaville (2017).

Uusi I-SENS osatutkimus jatkaa mittauksia 2022 (Tammi-huhtikuu ja lokakuu-joulukuu) tutkimuksessa aiemmin mukana olleille henkilöille. Tutkimus on saanut lisärahoitusta EU:n MSCA Individidual Fellowship -ohjelmasta 2021-2023. Tutkija Francesco Cenni selvittää lisämittauksissa, miten CP-vamman tuomat muutokset nilkan alueen luustossa ja lihaksistossa sekä asento- ja liikeaistin toiminnassa vaikuttavat kävelykykyyn. Fyysisen aktiivisuuden kyselylomakkeella selvitämme lisäksi EXECP-harjoitusohjelman mahdollisia vaikutuksia liikunnan harrastamiseen ja siihen liittyviin tekijöihin. Mukaan pyydetään aiempaan tutkimusosaan osallistuneita CP-vammaisia ja heidän terveitä verrokkejaan.

UUTTA 2022: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi rahoitusta EXECP-tutkimuksen tulosten analysoimiseen ja tiedon jalkauttamiseen. Kirjoitamme parhaillaan kahta tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät spastisuutta. Erityisesti tarkastelemme lihaksen venytysheijasteen yliärtyvyyden ja kohonneen lihastonuksen erilaisia mittausmenetelmiä, ja pyrimme selvittämään hermostollisten ja lihasmekaanisten tekijöiden osuutta cp-vammaisten kohonneeseen vastukseen venytettäessä.

OKM-rahoituksen turvin avaamme v.2024 verkkosivuston, johon kootaan tutkimuksesta saatu tieto: liikuntaintervention toteutus, hyvät käytänteet ja tutkimustulokset, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä liikuntaharjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Yhteystiedot:

Halutessasi lisätietoja voit ottaa yhteyttä professori Taija Juutiseen: taija.m.juutinen @ jyu.fi, puh. 040-5566582.

Tutkimuksen rekisteröinti:

ISRCTN: http://www.isrctn.com/ISRCTN69044459

Tutkimukselle on Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto (13.4.2017, täydennetty 25.4.2018, 1.10.2019, 21.9.2021). Tutkimuksen tietosuoja-asiakirja 2019. I-SENS lisämittausten tietosuoja-asiakirja 2021.

Julkaisut:

Pedro Valadao; Harri Piitulainen; Eero Haapala; Tiina Parviainen; Janne Avela; Taija Finni (2021) Exercise intervention protocol in children and young adults with cerebral palsy: the effects of strength, flexibility and gait training on physical performance, neuromuscular mechanisms and cardiometabolic risk factors (EXECP.) BMC Sports Science, Medicine and Rehabilitation.

Ruiz A., Rintala P., Ng, K., Kaseva K., & Finni T (2021). Physical activity intention in Finnish youth with cerebral palsy- results from a physical activity intervention: An application of the Theory of Planned Behaviour. Journal of Exercise Rehabilitation 17(6): 370–378.

Pedro Valadao; Lynn Bar-On, Francesco Cenni, Harri Piitulainen, Janne Avela, Taija Finni (2022) Revising the stretch reflex threshold method to measure stretch hyperreflexia in cerebral palsy. Frontiers in Bioengineering and Biomechology 23 Nov. https://doi.org/10.3389/fbioe.2022